Syksy ja muutoksen tuulet

0
139

Moikka ja ihanan värikästä syksyä kaikille!

Viimeksi kirjoitin lääkityksen lopettamisesta omalla luvalla. Olin reilun viikon syömättä Leponexia, jolloin mun pahoinvointikin katosi. Olin tosi tyytyväinen ratkaisuuni ja varsinkin siihen, että pystyin pitkästä aikaa matkustamaan bussilla minne ikinä halusinkaan.

Leponexin tilalle aloitettiin Lamotrigin, jota olen syönyt nyt kuukauden. Uusi lääke on tuntunut hyvältä. Toki viime viikolla mulla oli sekamuotoinen jakso, jota ei ole sitten viime kevään ollut. Laitan sen muuttostressin piikkiin.

Kyllä, olen taas muuttamassa. Minähän muutin Helsinkiin noin vuosi sitten. Pääosin tein muuttopäätöksen Stadiin, koska oletin, että työllistymismahdollisuudet olisivat paremmat pääkaupunkiseudulla. Nyt on vuosi helsinkiläisyyttä takana ja olen edelleen työtön. Olen kovasti yrittänyt miettiä, että miksi en saa töitä, vaikka mulla on suhteellisen hyvä koulutus ja värikäs työhistoria. Jotain oleellista selkeästi puuttuu.

Reipas kuukausi sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, päätin, että haluan takaisin Tornioon. Olen tosi impulsiivinen ihminen ja teen päätöksiä nopeasti. Aloin selvittelemään asunto- ja työasioita. Mulla oli Torniossa mukava työpaikka, jonne olisin halunnut mielelläni takaisin ja uskon, että olisinkin päässyt. Mutta sitten – impulsiivisuus iski, ja lomareissulla kotipaikassani Kauhajoella päätinkin, että muutan sinne!

Päätökseen vaikuttivat aika monetkin seikat. Varsinainen päätös syntyi siksi, että Kauhajoella alkaa markkinointikoulutus, jonka sisältö mua kiinnostaa hirveästi. Olen myös huomannut, että minun alan työmarkkinoilla markkinointikokemuksesta on tosi paljon hyötyä! Hain koulutukseen ja ilmeisesti ensi viikolla selviää pääsinkö mukaan.

Viimeisen vuoden aikana olen myös tuntenut itseni tosi yksinäiseksi täällä Helsingissä. Tuntuu, ettei minulla ole vahvaa verkostoa ympärilläni eikä ihmisiä, joiden kanssa voisin oikeasti jutella ilot ja murheet. Toki mulla on ihan huippu kämppis, mutta en voi loputtomiin häntäkään kuormittaa mun asioilla.

Kauhajoella mulla asuu äiti ja sisko. Ja liuta ystäviä ja kavereita. Lomareissulla ihastuin Kauhajoen yksinkertaisuuteen: eli kaikkeen mitä Helsinki ei ole. Kauhajoella ei tarvi miettiä bussiin ehtimistä, ei tule kulttuuriähkyä ja elämän vilinä ei ole mahdotonta. Nautin siitä, että kaikki on ”saman kadun varrella”.

Asunnon hankkiminen Kauhajoelta oli kyllä aikamoinen seikkailu. Kävin katsomassa muutamia kämppiä, jotka järjestäen paljastuivat tosi huonokuntoisiksi tai sijainniltaan aivan vääriksi. Yllättäen eteeni ilmestyi mahdollisuus muuttaa asuntoon, joka oli siisti ja hyvällä paikalla (”joka” paikkaan on suht lyhyt matka). Minun onnekseni vuokraemäntä halusi tehdä kanssani sopimuksen heti. Näin ollen hänen aikansa ei kulunut ilmoituksen laittoon ja moniin esittelyihin. Win-win-tilanne molemmille.

Muutto on parin viikon päästä, 29. päivä tätä kuuta. Odotan sitä innolla. En tiedä enkä voi vielä sanoa kauanko tällä kertaa jaksan olla paikoillani ja haluanko asettua aloilleni pidemmäksi aikaa. Tällä hetkellä koen, että tämä on väliaikainen ratkaisu. Se, onko se väliaikaisuus parin kuukauden tai parin vuoden mittainen, on vielä arvoitus. Sydän halajaa pohjoiseen takaisin, mutta sen aika on tulevaisuudessa. Nyt elän tätä hetkeä ja toivon, että Kauhajoella on mulle jotain annettavaa.

Koska sinä olet viimeksi muuttanut ja miksi?

 

KOMMENTOI

Kommentoi!
Kirjoita nimesi