Minulta on kysytty, olenko katkera pyörätuolini takia käveleville ihmisille, kun he pystyvät tekemään kaikkea normaalisti ja minä en. Vastaan aina, että en ole. Todellisuudessa minä olen katkera ja kateellinen niille jotka kävelevät. Mutta vain joskus ja hetkellisesti. Katkeruuden tunteminen on kai ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on katkera joskus. Mutta jos katkeruus pitkittyy ja pitkittyy niin, että siitä tulee jokapäiväistä,...
Hei taas pitkästä aikaa! Minulla on ollut niin kiireitä tässä viimeisen yli kuukauden aikana (yhdet yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoitukset, wanhat sekä tuhottomasti koulua, ettei sitä ole ollenkaan edes ehtinyt muuta tekemään kuin lukemaan, nukkumaan ja stressaamaan tuhottomasti kaikesta. (Jos haluat tietää, wanhoistani enemmän ks. https://mediakaista.edocker.com/reader/78e35c9e-23aa-11e8-92c8-00155d64030a sivulta 18 ;). Sen vain sanon, että ei sen ikimuistoisuutta yhtään liioitella, itsellenikin se oli todella ihana...
Kun sain tiedon, että minut oli valittu Motivaatiobloggaajaksi, en voinut uskoa sitä. Sitten ajattelin melkein automaattisesti, että mun pitää kieltäytyä pestistä, koska en kuitenkaan pysty. Koska en kuitenkaanole niin kiinnostava kuin muut. Koska en osaa motivoida. Koska tutut voi nähdä ja ajatella, että mitä se toikin nyt yrittää. Olen aina ollut siis tällainen murehtija ja stressaaja, joka käy aina ja...
Huom: Nämä ovat yleispäteviä ohjeita, jotka eivät välttämättä toimi kaikissa tilanteissa tai kaikille. Jokainen pyörätuolissa istuva on yksilö, ja jokainen yksilö on tietysti omanlaisensa. Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Jos joku tapa toimii minun kohdallani, se ei tarkoita, etteikö se voisi toisen vammaisen kohdalla olla huono/väärä lähestymistapa. Kaikkiin tilanteisiin en valitettavasti vastausta antaa, sillä jotkut asiat vain riippuvat ihmisestä...
Moikka! Oon 17-vuotias Martta ja oon toisella vuodella lukiossa. Itseäni kuvailisin ihan normaaliksi nuoreksi. Vapaa-ajalla hengailen kavereiden kanssa, luen, leikin koirani, labradorinnoutaja Nipsun, kanssa, katson Netflixiä tai nukun. En ole ennen kirjoittanut blogia, mutta pidän kyllä kirjoittamisesta, joten saas nähdä, mitä tuleman pitää! Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Mutta mulla on myös asia, joka tavallaan erottaa minut muista. Käytän liikkumiseen pyörätuolia...
Hei, olen 18-vuotias lukiolaistyttö. Pidän kirjoittamisesta ja rennosta olemisesta. Minulla on CP-vamma, jonka takia istun pyörätuolissa. Haluan blogillani poistaa ennakkoluuloja, olla vertaistukena ja näyttää, etteivät vammat, sairaudet tai muut rajoitteet ole yleensä esteenä normaalille ja hyvälle elämälle. Toivottavasti saatte blogistani mahdollisimman paljon irti. Kysykää rohkeasti, jos on kysyttävää, sillä typeriä kysymyksiä ei ole!