Musta resorin kirous

0
1565

Aina ei suju kuin Strömsössä…

Ensimmäinen kosketukseni kantinkääntäjään oli noin vuosi sitten. Odotin silloin nuorimmaista lastamme syntyväksi ja vauvanvaatteiden ompelua aloittelin. Ompeluelämää facebook-ryhmän innoittamana tilasin oman kantinkääntäjän. (En ollut moisesta kuullutkaan vielä kaksi vuotta sitten – kyseessä siis mainio härveli, jolla saa käännettyä siististi kangassuikaleen (esim trikookantin) kankaan reunaan nelinkerroin (tai kolminkerroin).

Käytin aluksi kääntäjää ompelukoneen työpöytään teipattuna hyvällä menestyksellä. Pari ohjevideota ja vinkkiä Youtubesta ja homma sujui. Ihana onnistumisen hetki sekin!

Joulun alla veronpalautusrahoilla ostin itselleni uuden ”lemmikin”, taas kerran kanssaompelijoiden innoittamana – Janome Coverpro 2000cpx peitetikkikoneen. Taaskin, en moisesta tiennyt mitään vielä reilu vuosi sitten…

Kone kotiutui vähän ennen joulua ja harjoittelin lähinnä paitojen helmakäänteitä ommellen ja kaikki toimi kuin ohjekirjassa. No siitä innostuneena leikkasin parin bodyn kappaleet ja ajattelin iltapuhteeksi virittää kantinkääntäjän peitetikkikoneeseen. No, ei mennyt ihan putkeen..

Yksi ilta meni kääntäjän oikeaa paikkaa säätäessä, milloin kantti meinasi karata liikaa oikealle, milloin vasemmalle, lopputulos ihan juoppokuskin jäljen näköistä (ompelin siis pelkkää kanttia ilman kantattavaa kangasta välissä.

Toinen ilta meni tuskaillessa muiden säätöjen kanssa, ensin nurjalla pelkkää sotkua, sitten päällipuolella minitikkiä ja muuta jumia. No, ratkaisu löytyi taas netistä; Ompeluelämää fb-ryhmän ja Lauriidan blogin ohjeilla alkoi sujua. Omalla koneella sopivat säädöt olivat: langankireydet 6-6-1,5, diffi 1,25, paininjalan paine +0,5 kierrosta normaaliin, tikin pituus 4.

Kaksi bodya kanttailin vihellellen ja tyytyväisenä kunnes otin mustat langat ja mustan resorikantin. Jumitusta. Sotkua. Purkamista. Purkamista. Sotkua. Purkamista.

Normaalisti peitetikki on helppo purkaa (ohje löytyy mm. alla olevalta videolta noin kolmen minuutin kohdalta eteenpäin). Jostain syystä mustan resorin kanssa tuli sellaista tikkiä ettei se edes purkautunut normaalisti ja piti tehdä ratkojalla töitä urakalla. Ja mustaa lankaahan on niin helppo purkaa mustasta resorista. Sotku oli niin mustaa ettei siitä saa edes kuvia…

Kaiken tuskailn jälkeen heitin tuon projektin sivuun pariksi päivää ja tein edellisen postauksen paitoja. Ihanaa onnistua välillä! Ja kaikella on tarkoituksensa, sillä paitoja tehdessäni tuli mieleen kokeilla kanttaamista peitetikillä ilman kantinkääntäjää: kantti ensin saumurilla kiinni kantattavaan reunaan oikeat puolet vastakkain. Sitten kantin kääntäminen ja neulaaminen/klipsitys reunan yli ja peitetikki päälle. Ta daa! Mustakin kantti tuli nätisti ja se kovan onnen bodykin valmiiksi. Lopputuloksesta ei onneksi näe, että sitä on purettu noin kymmenen kertaa! (Ja ompelumerkki tuli näköjään kumpaankin sivusaumaan…. en jaksanut enää purkaa).

Paapiin Raksu-trikoo pääsi lopulta valmiiksi vaatteksi asti.

Yllä oleva tapa kanttaamiseen sujui odotuksia helpommin ja nopeammin ja taidan jatkossakin käyttää tätä tapaa erityisesti jos ei ole paljoa kantattavaa eikä siksi viitsi viritellä kääntäjää. Uusi taito tuli opittua vähän vahingossa. Tämä on ompeluharrastuksessa kyllä parasta! Netin & somen avulla löytyy helposti vinkit ongelmien ratkomiseen. Tosin edelleenkään en tiedä miksi musta resori ei tykännyt kantinkääntäjästä, pitää testata joskus uudelleen.

Hyviä onnistumisen oivalluksia sinulle!

Majapuun ujot puput trikoosta ja sydämmellinen jc:stä syntyi kaksi bodya ongelmitta ennen mustan resorin episodia

#majapuu #paapiidesign #motivaatiomaanantai #motivaatioblogi #omatsaumat #sumaedesign #itsetehty #sewinglove #ompeluelämää

KOMMENTOI

Kommentoi!
Kirjoita nimesi