Ollaan peileinä toinen toisellemme.

 

Faktahan on se,että me ihmiset tarvitsemme toinen toisiamme.Miljoonien vuosin aikana tarpeet ja tarkoitukset ihmisten välillä on varmasti muuttuneet yhtä monta kertaa kuin ihmisiä on ollut olemassa.Mutta yhä vaan ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen,jos Tommy Tabermanin sanoin sitä haluaa ajatella.Itseni mielestä tärkein tehtävä itselle ja miksei muillekin ihmisille nykyaikana, on olla peilinä toiselle.No,sehän onnistuu ihan ilman pinnistelyjäkin;se on sisäänrakennettu systeemi joka on varmasti auttanut kehittymään ihmistä mm.emotionaalisesti hyvinkin monikerroksiseksi.Mutta se,miten sitä asiaa käyttää itsensä kehittämiseen onkin toinen juttu!

kuva netistä

Ensinhän koko juttu olisi hyvä asia tunnistaa itsessään,koska ihan varmasti se meillä jokaisella on.Itselle se oli kova paikka,kunka ärsyttävää olikin löytää itsestä juuri ne asiat mitkä toisessa ihmisessä aiheutti negatiivisia tunteita itselle.Se ei välttämättä ole suoraan se sama piirre joka hiertää toisessa,vaan se peilaantuu itseen ja aiheuttaa jonkin reaktion omassa tunneskaalassa.Esimerkkinä voisin käyttää mun ja oman mieheni luonteenpiiteitä;itse olen aika nopea liikkeissäni,teen aikalailla kiireellä asian kuin asian sen kummemmin  miettimättä,ajattelen ehkä suuremmassa mittakaavassa asioita kuin oma mies.Tuleehan sitä hutiloituakin matkan varrella,mutta en osaa enkä halua tarttua pikkuseikkoihin,kokonaisuus ratkaisee ja se että kunhan toimii.Noh,mies on pikkutarkka tuumailija,hioo yksityiskohtia ja ennenkaikkea tekee rauhassa ja hi-taas-ti.Ja ”epäonnistumiset” on sitten aika iso juttu.Yhteistä näissä meidän tavoissa on kuitenkin se että pyrimme toimimaan intuitiivisesti ja kaikkien parhaaksi,siksi mun oli niin helppo lähteä käsittelemään tätä hirrrrmuista ärsytyksen aihetta mitä se hitaus ja tuumailu mussa aiheutti.

Kas,kun en ollut sitä tätä ennen edes huomannut!Että toimin ehkä liiankin nopeasti ja ”tehokkaasti”,vähemmälläkin pärjäisi.Ja tulisi silti hyvää ja toimivaa.Oli sitten kyse työasioista,kotitöistä taikka parisuhteesta.Hitaammin ja tuumaillen voi tulla jopa parempi!Omat fyysiset ja psyykkiset,emotionaalista voimista puhumattakaan,pysyy vauhdissa mukana ja patterit ei ole tyhjänä kun on tehnyt 110% työvuoron aikana,taikka on puunannut kodin vimpan päälle.Joskus jopa se 50% riittää,kun tekee sen ajatuksella.Ja tätähän olen sitten harjoitellutkin,ja sitä mukaa on tullut helpompi hyväksyä toisen muka turha hitaus ja pikkuasioiden viilailu.Ärsytys on laskenut ja on tullut kunnioitus toista kohtaan kuinka hoitaa asian kuin asian.Olen löytänyt toisenkin tavan hoitaa asioita,ei huono.

Mites sitten toisenlainen peilaus,positivinen sellainen?Kun katsoo toista ihmistä ihaillen,kunnioittaen?Tämäkin oli muuten paha raksi itselle,kun aloin penkomaan tuota asiaa syvemmin.Miksi mä ihailen esimerkiksi työkaveriani,joka on asiakaspalvelussa aivan loistava ja muutkin työrastit sujuu kuin leikiten,hymyjä piisaa ja työmotivaatio loistaa läpi kuin aurinko.Jäin miettimään,olenko itse sitten jotenkin huono,hidas,hutiloiva,tuonko asiakkaille edes puoleksi sitä aurinkoa mitä tuo työtoveri..kaikki verraten tähän duracell pupuun tietenkin.Piti kuulkaa kaivella vieläkin syvemmältä,miettiä omia motiiveja,asenteita,rajoitteita ja jopa persoonaa.Tunsin jopa kateutta,että miksi mä en ole yhtä tehokas.Otti koville.

Kääntelin asiaa niin että katsoin asiaa toisesta näkökulmasta;miksi en olisi yhtä hyvä ja tärkeä,yhtä tärkeä se munkin panos on työpaikallani.Ja,kas,löysin yllättävän paljon samoja piirteitä itsestäni kuin tästä työkaverista.Pointti oli vain se,että tein nuo kaikki asiat erilailla!Työmotivaatio meillä molemmilla on korkea ja myös kestävää laatua,mutta se miten me toteutetaan työvaiheet yms on ihan erilainen.Tunnen kyllä että saan paljon aikaan työmaalla,saan asiakkaille hymyn kasvoille,tunnen itsessäni onnistumisen fiilistä monesta asiasta mitä arostan työkaverini tekemisessä myös.Konstit on vaan erilaiset.Myös se,että jouduin miettimään omia hyviä ja kehitettäviä puolia,teki todella hyvää!kun antoi itselle kiitosta ja kehuja,antoi voimaa ja itseuottamusta.Opin näkemään myös muiden tärkeän työpanoksen ja erilaiset tavat toimia ja bonuksena aloin poimimaan niistä itselleni toimivia juttuja.

Summa summarum.Älä pelkää vaikka toinen aiheuttaa sussa negatiivisia tunteita,lähde rohkeasti tutustumaan siihen tunteeseen ja kaivelemaan pintaa syvemmälle.Muista että ne tunteet ei ole sinä,ne tulee ja menee ja niistä voi ottaa opikseen.Itselle helpottava keino lähteä syvemmälle oli heittää itselle helppo kysymys;Miksi?ja siihen vastaukseen taas sama kysymys; Miksi?Sieltä se löytyy,ihan varmasti.

kuva lainattu netistä

Ja hei,muista myös kehua itse itseäsi itsellesi,anna kiitosta ja muista että olet tärkeä juuri tuollaisena kuin olet,uniikkina♥

Rakkauvella,Sanna-Mari

KOMMENTOI

Kommentoi!
Kirjoita nimesi