Itselleni, sille joka joskus olin. Tuttavapiiristäni moni on ehkä kauhulla odottanut, että aionko lausua jotakin tästä #metoo -kampanjasta ja varmasti yhtä moni on jo ehtinyt huokaista helpotuksesta, kun on näyttänyt siltä, että olisin kerrankin hiljaa. Ei veikkoset, olen odottanut vain ajan olevan kypsä. Ei huolta, rakkaat ahdisteli…, ei kun ystäväni pidän toki salaisuutenne. Todettakoon alkuun, että kaikki häirintä ja ahdistelu on...
Aidossa joulutunnelmassa on läsnä onni, joka muistuttaa onnettomuudesta. Niin paljon kun läheisistäni pidänkin, en voi väittää ettenkö olisi odottanut jo kolmannen joulunviettopäivän iltana pian alkavaa ihmisvapaata aikaa ja rauhaa. Itselläni oli joulunaikaan talo kolme päivää täynnä eri tavalla sukuun ja perheeseen liittyviä ihmisiä. Elin todeksi Jeesuksen 5 leipää ja 2 kalaa -vertauksen. Kauniin turkoosin ruokapöytäni ääreen, jonka päälle olen kattanut...
Ajatuksia Antti Kivimäen romaanista Odotusarvoisesti sinun. Odotusarvoisesti sinun on yllättävä romaani addiktioista, nettideittailusta, uhkapelaamisesta, ihmissuhteista ja matematiikasta. Hieman autistisen oloinen yhtä aikaa herkkä ja kyyninen päähenkilö, pokeria ammatikseen todennäköisyyksiä laskemalla pelaava, Ville-Veikko Backman soveltaa pokerimatematiikkaa nettideittailun lonkeroiseen maailmaan. Itselleni kirjan suuret teemat ovat varsin vieraita. Pokerista en ymmärrä juuri mitään, todennäköisyyksistä yhtä vähän. Addiktioista aivojen välittäjäaineiden aiheuttamina reaktioina olen lukenut, mutta...
Psykoterapeutti Maaret Kallio tuli luoneeksi #olisinpatiennyt -somekampanjan haastateltuaan tunnettuja suomalaisia kysymällä heiltä: Mitä sanoisit teini-ikäiselle itsellesi? ”Kirjoita viesti nuorelle itsellesi”, Kallio kehotti. Tästä innostuneena me tavalliset ihmiset (sinä ja minä) kirjoitimme sydänverellä valtavan määrän #olisinpatiennyt -päiviyksiä someen. Onnistuneen vuorovaikutuksen ydin on kyky asettua toisen asemaan. #olisinpatiennyt -kampanja palauttaa mieleemme, millaista on olla teini ja näin muistuttaa mahdollisuudesta suhtautua nuoriin armollisesti....
Söisin töissä mieluummin oksennusta kuin nuolisin Kristuksen haavoista tippuvan marttyyriveren. Valtasuhteet ovat vähän samanlainen sattuman korttipakka kuin maailma. Maailmassa mikään ei ole kaikille, mutta kaikille on taatusti kamalasti kaikenlaista. Sarasvuo neuvoo valitsemaan sellaisen maailmankuvan, jonka kanssa ei tule ristiriitoja muiden ideologioiden suhteen. Näinpä – mutta kun ihminen on tutkitusti ristiriitainen, eikä vähiten itsensä kanssa, niin hieman helpommin sanottu kuin tehty....
Olen 35-vuotias ihminen. Leipä tulee asiantuntijan tehtävistä koulutusalalta. Intohimoni kohteita ovat kirjoittaminen; ristiriitaisuus, kauneus ja sen harhat lauseissa, syvällinen pohdinta - yksinkertaisen monimutkainen tarkastelu ja monimutkaisen yksinkertaistaminen, aasinsillat, jotka eivät kanna kuin trimmatun yksisarvisen, mutta kaikista suurin on ihmisyyden mysteeri. Blogissani seikkaillaan inhimillisesti ihmisyyden laitamilla, toisinaan hieman rajamaillakin. Näkökulma on kautta linjan suopeasti epätäydellisyyteen suhtautuva. Aamukahvin aromit ja hetken intuitio määrittelevät kulloisenkin tulokulman ja sen onko se: #1 Arjen motivaatio epätäydellisenä ihmisenä epätäydellisessä maailmassa, missä silti voi joskus sattumalta onnistua täydellisesti. vai #2 Sen kohtaaminen, että se mitä luulit motivaatioksi, onkin vain biologiaa, neurologiaa ja kykyä säädellä aivojen luonnollisia reaktioita. Tervetuloa lukemaan!